Vaalien läheisyys alkaa näkyä mm paikallislehdissä, maakuntalehdissä ja kohta myös televisiossa sekä radiossa. Ehdokkaat ja tukiorganisaatiot mainostavat usein kansaedustajaksi pyrkivää yksitäisen seutukunnan ehdokkaana. Minusta tämän kaltaisten mielikuvien luonti ja viljeleminen antaa todella vääristyneen kuvan kansanedustajan toimenkuvasta. Voiko edustajaehdokas arkadianmäelle päästessään olla vain yhden seutukunnan kansanedustaja? Edustaja ei minusta voi näin menetellä edustajan työssä. Totta tosi tiedostan myös kunnallispoliitikkona miten tärkeää on oman kansanedustajan saaminen seutukunnalle. Uuden Äänekoskenkin alueen kehittymisen kannalta olisi myös paikallaan istuva seutukuntalainen kansanedustaja. Erityisen tärkeää tällä hetkellä olisi olla vaikuttamassa esimerkiksi seutukunnan työpaikkojen säilyttämisten puolesta.
Minusta kansanedustajan tulisi ennen kaikkea toimia työssään kaikkien kansalaisten ja oman maakuntansa asioiden edistäjänä mm Tasa-arvoa, työttömyyttä, työelämän ,opiskelijoita, eläkeläisiä sekä lapsiperheitä koskevissa ongelmissa ja kysymyksissä.
Vaikka seutukunnan asiat ovatkin ainakin minulle todella tärkeitä ja tekisin niitä edistääkseni kaikkeni kansanedustajana , on mielestäni itsensä mainostaminen pelkästään jonkun seutukunnan kansanedustajaksi hieman väärin. Onneksi kansanedustajien valintaa Suomessa ei toistaiseksi vielä suorita kaupunginvaltuustot tällöin esim. nimitys Äänekosken edustaja olisikin ehkä paikallaan. Valtakirjan kansanedustajalle antaa äänestäjät ja uskoakseni istuvaksi edustajaksi päästäkseen on saavutettava kannatusta ympäri maakuntaa joten edustajan toimeakin on syytä tämän mukaisesti hoitaa. Taidan pitäytyä näiden vaalien mainostuksessa teemojeni mukaisissa asioissa!
5-vuotias Riku poikani on päättänyt mitä työtä hän alkaa tehdä aikuisena. Hänestä tulee päätoiminen postinjakaja Äänekoskelle ja sivutoiminen lääkäri. Kiinnostus ja innostus postinjakajan hommiin on lähtöisin vanhasta suosikista Postimies Patesta jota jo minun lapsuudessa esitettiin Pikku Kakkosessa. Voikin pohtia kuinka paljon meitä ympäröivä tietotulva vaikuttaa valintoihin mitä teemme ja haluamme. Lapset ainakin ovat täysin mainonnan lumoissa, kun he selailevat loppu vuodesta kotiin tullutta jättisuurta lelukuvastoa silmät innosta kimaltaen. Joulua ennen pukille kirjoitetuissa kirjeissä on sitten toivomuksia mitä on ihan pakko saada. Toivotaan ihme autoa joka nappia painamalla muuttuu tanssivaksi jätti kopteriksi tai Robotti koiraa joka osaa haukkua ja pissata. Olenkin paljon pohtinut kuinka suojella lastani ympärillä tulvivaa jatkuvaa mainoshässäkkää vastaan. Pohdinnan tuloksena on mieleeni tullutkin muutamia enemmän tai vähemmän hyviä ideoita.
- Emme katso lapsen hereillä olo aikana televisiomainoksia näyttäviä kanavia, mutta kun ne omat suosikkiohjelmat tulevat juuri siihen aikaan…
- Kiellän mainosten jaon kotiini… mutta kun isinkin tekee mieli joskus haaveilla uudemmasta autosta.
- Radiota ei kuunnella autoa ajaessa.. mutta kun ei aina jaksaisi kuunnella lasten lauluja cd;ltä
- Kaupassa emme katsele muuta kuin ruokaa.. mutta kun vaimo tykkää välillä juosta tarjousten perässä kaupoissa.
Paljonhan sitä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa asiaan, mutta kaikkeen ei millään vanhempanakaan pysty. Minkäs teet kun päiväkodissa on kaverilla tosi upea monsteriauto, jollainen on pakko saada.. tai kyllähän minä tiedän miten toimia! Selitän pojalle miksi lelua ei nyt hankita (vasta oli joulu, synttärit on jo helmikuussa ym..ym) Joskus tuntuu kuin puhuisi pelkille seinille, ei mitään vaikutusta. Tulee mieleen että onko lapsella vikaa kuulossa vai itselläni vikaa puhe ilmaisussa. Ota siitä sitten selvää.. Vaimo nimittäin väittää, että minä ja poikani olemme kuin samasta puusta veistettyjä.. Tutkimme kumpikin tietyt mainokset (työkalu, auto ym.)puhki. Kumpikin haluaisimme hienomman ja isomman auton. (matalapäästöisen ja vähän ajetun) Emme toki ole läheskään aina sellaisia.. Kotiolosuhteissa aina ei tule kiinnitettyä huomiota onko sukassa ihan pieni reikä tai tukka ihan tip-top. Epäilen että jälkimmäiseen on tosin tulossa pikaisesti muutos. Eilen ennen päiväkotiin lähtöä poika nimittäin laittoi hiuksiaan 5 min peilin edessä.
On ehkä kuitenkin parasta, että yritän parhaani mukaan kasvattaa lapseni hyvään arvomaailmaan, mutta annan hänen tehdä omat valintansa , esim. ammatin suhteen . Nuoret ja lapset tarvitsevat kuitenkin tukea valintojaan tehdessä. Ammattitaitoisia postinjakajia tarvitaan jatkossakin, se on hyvä ammatti tosin tänään aamulla palomiehen vaativa ammatti oli suuressa suosiossa meillä!
Lapset ovat lahja. Näin kirjoitetaan ja sanotaan. Joskus on kuitenkin niin, että lapsen saanti ei onnistu ns. normaalilla tavalla. Silloin monet parit yrittävät saada lapsen hedelmöityshoitojen avulla. Lapsettomuushoidoista on viime aikoina kirjoiteltu paljon. Usein aiheet koskevat sitä, kenelle hoitoja annetaan ja kenelle ei. Lapsettomuuden hoitoon käytettävien lääkkeiden hinnasta näkee harvemmin kirjoitettavan. Hoidoissa käytettävien lääkkeisiin kuluvaan summaan kun lisätään hoitomaksut sekä tutkimukset, saattaa monen lapsesta haaveilevan parin unelma kariutua. Hoidosta asiakkaalle koituvat kustannukset laskevat huomattavasti jos onnistuu pääsemään julkisten palveluiden piiriin ( esim. Keskus-sairaalaan). Mielestäni lapsettomuushoitoihin käytettävien lääkkeiden hinnat ovat liian korkeat. Hoidoissa käytettävät lääkkeet kuuluvat nykyisin peruskorvausluokkaan eli Kelan korvaus niistä on 42%. Minusta ko. lääkkeiden korvattavuus pitäisi nostaa ainakin alempaan erityiskorvattavuusluokkaan eli 72% joissakin tapauksissa lääkkeiden korvattavuus voisi olla myös ylemmässä luokassa.
On todella väärin, että asiakas voi joutua maksamaan hoidosta jonka lopputulos ei ole varma jopa niin paljon, että kelan omavastuuosuus 627 euroa lääkekustannuksissa menee rikki.
Hoitoihin osallistumisen vapaaehtoisuutta käytetään usein keskusteluissa perusteluna korkeiden lääkekustannusten heikosta korvattavuudesta. Onko kuitenkin oikein, että vain varakkailla on mahdollisuus ostaa apua. Halutaanko pienituloisilta lapsettomuudesta kärsiviltä pareilta/yksinäisiltä evätä vanhemmaksi tulemisen onni jo ennen kuin heillä on sitä mahdollista edes yrittää. Aivan taatusti myös pienituloisissa tulisi/on hyviä vanhempia, jotka voisivat tarjota lapselle turvallisen ja rakastavan kodin. Lapsettomuushoitoihin liittyy myös sellaisia epävarmuus tekijöitä jotka eivät riipu hoitoa saavasta asiakkaasta . Yleensä ne johtuvat virheistä hoidon aikana tai joskus kyseessä on tekniikan pettäminen . Asiakkaat joutuvat silloin pelkästään maksumiehiksi. Vanhemmaksi tulemisen onni on hieno asia ja siihen pyrkiviä lapsettomia pariskuntia/yksinäisiä tulisi myös yhteiskunnan paremmin tukea. Aina vanhemmaksi tuleminen ei vielä nykyisinkään valitettavasti onnistu. Tällöin tuen saaminen vaikkapa keskustelu avun muodossa voi olla lapsettomalle parille/yksinäiselle todella tärkeää tähän olisikin hyvä ohjata yhteiskunnan rahoitusta nykyistä enemmän.
lisätietoja; Väestöliitto
Vaalimainosta … mainosta ehdokas kiireesti itseäsi näitä mainoksia tipahtelee näinä päivinä ehdokkaiden sähköposteihin, postilaatikoihin ja puhelimiin. Mitä erilaisempia tarjouksia tulvii niihin mainostamisesta lehdissä, televisiossa, radiossa ja netissä. Yleensä mainos alkaa sanoilla sinustako alueesi ääniharava .. Oman foorumin kehuminen halvaksi mainostavaksi kuuluu asiaan . Reilu 4000 euroa esimerkiksi lehden yhdestä sivusta on ilmeisesti halpaa, samoin kuin noin 10 sekunnin mainoksen näyttämien jonkun kerran Tv;ssä 4500 euron hintaan. Halpuudelle on ilmeisesti monenlaisia mittareita.
Ehdokkaiden vaalibudjetteja vertaillaan myös mediassa joku laittaa kuulemma noin 50 000 euroa toiset satsaavat noin 20 000 euroa julkisuudessa esitetyt summat vaikuttavat ainakin meikäläisestä hurjan isoilta. Hyväksyn sen että edustajaksi pääsemiseksi tarvitaan myös mainostamista mutta rajansa kaikella pitää olla. Ehdokkaiden vaalimainonnalle tulisi eduskuntavaaleissa minusta säätää selkeä katto jota ei saisi kampanjoinnissa ylittää. Minusta se raja olisi noin 15 000 euroa. Palveleekohan ylisuuri mainostaminen ketään auttaako se äänestäjää todella löytämään oman ehdokkaansa , epäilen tätä suuresti.
Kalliista mainonnasta hyötyy vain niistä suurta voittoa tekevät yhtiöt . Asiassa voi positiivisena puolena kenties nähdä ylisuurien budjettien ehkä työllistävän vaikutuksen mainosalalla, sitäkin sopii hieman epäillä. Vaalityön aikana on ilmeisen suuri vaara että itse mainostajasta tulee mainosten uhri… Elämä on,- vai miten se menikään….
Viimepäivinä olen saanut useampia yhteydenottoja joissa on kyselty istuvien kansaedustajien kommentointia, syksymmällä mm Keskisuomalaisen yleisönosastolle kirjoittamastani jutusta. Aiheena jutussa oli työkyvyttömyys eläkkeelle pääsemisen vaikeudet.
Asia tuntuun ajankohtaiselta olenkin saanut todella paljon jutusta palautetta( Noin puolen sataa puhelua ja useampia sähköposteja), ympäri maakuntaa ja myös sen ulkopuolelta. Kiitos niistä vielä kaikille!!
Kukaan istuvista kansanedustajista ei tosin ole huomioinut tai kommentoinut aihetta. (yhden tiedän varmuudella kiinnittäneen asiaan huomiota)
Miksiköhän edustajamme eivät kiinnitä asiaan huomiota enempää!
Onkohan näin että tämänkaltaiset asiat koetaan liian pienenryhmän ongelmaksi, toisin sanoen laskelmoidaan että heidän äänillään ei voida saavuttaa kansanedustajan paikkaan. Kansanedustajan toimessa pitäisi minusta kuitenkin myös olla sellaistenkin ihmisten asialla joiden ääni ei ehkä yksistään riitä viemään vaaleissa läpi istuvaksi edustajaksi. Onneksi siellä eduskunnassa on vielä kansanedustajina sellaisiakin joita aidosti kiinnostaa myös heikommassa asemassa olevien asioiden parantaminen, heitä tarvittaisiin sinne vaan nykyistä enemmän.
Tämmöistä näin talvisena myrsky iltana ulkona lämpöä +6.
